MAAHERRANPUISTO

Viikkiin on valmistunut uusi Maaherranpuisto. Viikintien, Pihlajamäentien, Viikinkaaren ja Pasteurinkadun välissä sijaitseva puisto on muotokieleltään aivan omaa luokkaansa. Helsingin kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopisto järjestivät yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa puistosta suunnittelukilpailun vuonna 2002. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, ja sen voitti maisema-arkkitehti Soile Heikkinen ehdotuksellaan Galleriat.

Puisto oli lähtökohdiltaan haasteellinen suunniteltava: osa alueesta oli ravintolana toimivan Viikin Latokartanon pihapiiriä ja osa joutomaan oloista peltoa, vanhaa tienpohjaa ja ratapengertä.Vilkkaat liikenneväylät rajaavat puistoa ja Viikin tärkein kauppakeskittymä on ihan sen vieressä. Puistosta tulee opiskelijoiden, asukkaiden ja yliopiston työntekijöiden virkistäytymispaikka, ja se on myös tärkeä läpikulkureitti. Puisto palvelee myös yliopiston opetusta.

Historiallisesti arvokas,  jo1500-luvulla perustettu Viikin Latokartanon tila liittyy nyt kiinnostavalla tavalla moderniin tiedepuistomaailmaan. Pihapiiriä idässä ja pohjoisessa rajaavaa vanhaa kiviaitaa on jatkettu koko Pihlajanmäentien vastaiselle reunalle. Aidan avulla puisto erottuu omaksi kokonaisuudekseen muuttuneessa ympäristössä.

Puisto on jaettu kahteen osaan: Viikin Latokartanon ympäristöön ja eteläiseen, moderniin puiston osaan. Niiden saumakohdassa kulkee kevyen liikenteen väylä puiston läpi. Väylän varrella on pieniä aukioita, joille voi pysähtyä oleskelemaan ja istuskelemaan. Aukioilla voidaan myös järjestää erilaisia tapahtumia. Kauempaa katsottuna puisto on suurpiirteinen ja selkeä, puiston sisään mentäessä avautuu sen rikas sisäinen maailma.

Puiston eteläistä osaa hallitsevat näyttävät, puiden reunustamat ”galleriat”. Viuhkamaisesti sijaitsevat galleriat avaavat puistosta näkymiä etelään, Viikin avoimeen maisemaan. Gallerioiden viherseinämät muistuttavat puukujanteista, jotka ovat perinteisesti kuuluneet kartanoihin.

Kolme galleriaa muodostavat huonemaisia näyttelytiloja, joiden sisällä on yliopiston näytepuutarhoja.  Leikattu kuusiaita rajaa Ruusugalleriaa, jossa sijaitsee yliopiston ruusutarhan kokoelmat, yhteensä 32 ruusulajia. Korkeat pylväshaavat reunustavat Haapagalleriaa, jonka suojissa voi tutustua perennoihin ja koristeheiniin. Vaahterakujanteiden rajaamaa vaahteragalleriaa koristaa yhdeksän eri pensaslajia.  Pensasryhmien läpi kuljetaan puusta rakennettua käytävää pitkin. Siellä näkee, miltä näyttävät purppura- ja kultaheisiangervo, mustilanhortensia, puna-aronia, kirsikkasorvarinpensas, huntukuusama, japaninatsalea, rusovuohenkuusama ja verikanukka.

Vaahteragalleriassa on myös mielenkiintoinen, taiteilija Veikko Björkin tekemä taideteos Valioyksilöt. Teos koostuteräspylväistä, joissa on hologrammikuvia. Hologrammit on valotettu 1900-luvun alussa tehdyistä valioyksilölehmien näköispatsaista. Kuvat on laminoitu akryylikuutioiden sisään. Kuvat ilmestyvät ohikulkijan näkökenttään kuin tyhjästä ja katoavat taas. Lehmäaihe sopii puistoon, ovathan lehmät niin Viikin menneisyyttä kuin nykyisyyttäkin. Kuvat erottuvat parhaiten hämärässä, jolloin ne ovat myös valaistuja.

Gallerioissa kasvit on ryhmitelty saarekkeisiin siten, että kussakin saarekkeessa on yksi kasvilaji tai lajike. Kasvilajit on valittu yliopiston kanssa yhteistyössä siten, että ne muodostavat opetuksen kannalta mielenkiintoisia näytetarhoja. Ne toimivat näytetarhoina myös suurelle yleisölle täydentäen lähellä sijaitsevan Gardenian pihapiirin näytepuutarhoja.  

Gallerioiden väleissä on nurmialueita, joilla voi rauhassa oleskella tai istahtaa penkeille. Nurmialueita värittää keväisin sipulikukkaistutusten muodostama viivasto. Puiston poikittainen pääraitti on valaistu pylväsvalaisimin. Kun gallerioiden elävät seinät ovat kasvaneet, ne on tarkoitus valaista sisältäpäin, jolloin ne näkyvät maisemassa kutsuvina, valoa tihkuvina sisätiloina.

Latokartanon historiallinen pihapiiri odottaa vielä toteuttamista. Sitä on suunnitelmassa käsitelty varovaisesti. Pihapiirin rakennetta selkeytetään, alkuperäisiä kasvisommitelmia palautetaan ja huonokuntoiset puut korvataan uusilla. Päärakennus sekä vanha asuinrakennus saavat vierustalleen vanhoista perennalajeista sommitellut kukkaryhmät. Menneestä muistuttavat myös uudet hedelmäpuutarhat, jotka istutetaan päärakennuksen itä- ja länsipuolille. Päärakennuksen kaakkoiskulmassa seisoo upea vanha tammi, jonka katveeseen sijoitetaan ravintolan kesäterassi.

Maaherranpuiston elävä galleria tuo mielenkiintoisen lisän Helsingin puistojen monimuotoiseen kirjoon ja on upea keidas Viikin asukkaille.

Puiston avajaisia vietetään vihervuoden päätteeksi perjantaina, marraskuun 14. päivänä klo 16.15. Valon voimat -tapahtuma tekee valoteoksen puistoon viikoksi. Puiston avajaissanat lausuu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja puiston suunnittelija Soile Heikkinen esittelee puistoa yleisölle. Tarjolla on kuumaa mehua ja pipareita.